maanantai 9. helmikuuta 2009
Pakko
Mikä niissä viehättää? Mikä meidät saa takomaan kerta toisensa jälkeen? Eivät edes jatkuvat tappiot tai tieto siitä ettei tule koskaan pääsemään enää voitolle, saa meitä pysähtymään ja pitämään syyhyäviä sormiamme irti noista vihaa ja katkeruutta kylvävistä tuhokoneista. Se vain pojat on niin että meidät on tehty pelaamaan. Olemme kuin neekeripoloiset afrikan kurjuudessa imperialismin aikaan. Ylemmän edessä on alistuttava. Koneiden tahto on lakimme. Ja sitä on noudatettava. Tuplis mehukkaine hedelmineen vain on niin miellyttävä kokemus. Pakkohan sitä on takoa jos lompakosta metallia löytyy, vaikka jälkeenpäin kuitenkin vituttaa.
maanantai 2. helmikuuta 2009
Kaunis ajatus - ruma todellisuus
Ei meistä kukaan ole lopettanut. Kahta kauheemmin vedetään. Kohta on kesä!
lauantai 31. tammikuuta 2009
Todellisuuden rajamailla
Elämä on ihmisen parasta aikaa. - Matti Nykänen. Sillä lailla. Kirjoitan tätä tekstiä sekavassa mielentilassa. Voin todellakin todeta että elämä on ihmisen parasta aikaa. Sillä se on. Mustakaa nauttia siitä. Sillä ihmisellä on vain yksi elämä ja se pitää elää täysillä. Puolivaloilla ei koskaan kannata mennä. Se on kuin rahaa polttaisi. Ja se on tyhmää. Vitun tyhmää. Oppikaa tästä. Kiitos.
Elämä, ihana, täynnä vaikka mitä,
Länsi vai itä, vittu tiedä sitä.
Yksi elämä ihmisellä, kissalla kahdeksan enemmän.
Elämä, ihana, täynnä vaikka mitä,
Länsi vai itä, vittu tiedä sitä.
Yksi elämä ihmisellä, kissalla kahdeksan enemmän.
perjantai 30. tammikuuta 2009
Rikas rakas
Vaan varjojen maa
nyt väistyä saa
nyt väistyä saa
kosketus uuden
antaa mahdollisuuden
tien haarassa
olen vaarassa
mihin mieleni ohjaan
syvimpien unelmieni pohjaan
tämän taivahan alla
voin tappaa nauramalla
ja jos onnestani itken
pois pahuuden silloin kitken
siis alla tämän taivaan
ilon eloni eteeni raivaan
-L
torstai 29. tammikuuta 2009
Toivoa, iloa, vapautta
Paljon on muuttunut. Silmitön ahdistus ja runttaaminen on historiaa. Olemme viimein vapaat. Murskasimme kahleet jotka meitä pitivät otteessaan nämä vuodet. Uskon että viimein olemme löytäneet sen valonpilkahduksen tunnelin päässä. Rosoinen taivallus pimeässä on ohi. Tulevaisuus on täynnä toivoa, iloa, mahdollisuuksia. Valoa, puhdasta ja turmeltumatonta kuin juuri satanut lumi. Kuin hiutaleet leijailemme vapaina ilmassa uuden elämän ohjaamina. Tämä on ihanaa, olemme paratiisissa. Tästä se alkaa. Uusi luku elämässämme. Annetaan tuulten viedä.
-Lihansyöjä
-Lihansyöjä
keskiviikko 28. tammikuuta 2009
Uusi aika
Musertavan raskaiden huolien tiet ovat erkaantuneet elojemme päättymättömistä poluista. Ajat ovat muuttuneet. Ei ole aikakaan, kun sieluistamme suurin vielä tahkosi tulisten taivaiden tuomiokapituleissa niitä pahuuden ruumiillistumia. Vaan nyt on hänkin lausunut sanat: ''Olen lopettanut''. Se on hieno asia. Ei kenellekään voi toivoa sitä himojen värittämää tuskien taivalta, jolla itse kukin meistä on aikanaan vieraillut. Olkoon näin parempi.
Vaikka yhteinen maamme ehkä rakoileekin, kasvaa kuivuuden runtelemasta menneisyydestämme aina uusia versoja, joihin tulevaisuutemme kutovat seittinsä. Olemme erottamattomia ja siksi niin vahvoja. Ei ole koiraa, jota kissa ei pelkäisi. Ei ole päivää, jota ihminen ei rakastaisi. Ei ole tulevaisuutta, jota kukaan ei näkisi. On vain virta, jossa ajelehdimme.
Kuvastakoon uusi blogimme uusia ajatuksiamme.
-L
Vaikka yhteinen maamme ehkä rakoileekin, kasvaa kuivuuden runtelemasta menneisyydestämme aina uusia versoja, joihin tulevaisuutemme kutovat seittinsä. Olemme erottamattomia ja siksi niin vahvoja. Ei ole koiraa, jota kissa ei pelkäisi. Ei ole päivää, jota ihminen ei rakastaisi. Ei ole tulevaisuutta, jota kukaan ei näkisi. On vain virta, jossa ajelehdimme.
Kuvastakoon uusi blogimme uusia ajatuksiamme.
-L
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)